Etusivu

In memoriam – Sukuseuran kunniajäsen,

majuri Kalle Väänänen 1927–2020

Väänästen Sukuseura ry:n kahdeksas kunniajäsen, sotaveteraani, majuri Kalle (Jouko Kaarlo Olavi) Väänänen sai kutsun viimeiseen iltahuutoon 28. maaliskuuta 2020. Lahden Kalle oli syntynyt 8. heinäkuuta 1927 Enossa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Otto Erik Väänänen ja Aino Lyydia Strandén. Kalle Väänänen kuului Puiroolahden sukuhaaraan.

Talvisodan päättymispäivän muistojuhlaan 13.3.2020 Kalle Väänänen oli sanonut pukevansa virkapuvun viimeisen kerran. Näin myös kävi, sillä muut pukivat hänet virkapuvussa arkkuun. Siunaustilaisuuden toimitti kenttäpiispa Pekka Särkiö 16.4.2020 Hollolan kirkossa ja Kalle Väänänen laskettiin maan poveen Hollolan hautausmaalla. Koronapandemiasta johtuvat poikkeusolojen määräykset vaikuttivat hautajaisjärjestelyihin.

Kalle Väänänen oli upseeri ja kuoromies sekä toimi lukuisissa yhdistyksissä. Hän vaikutti merkittävästi Väänästen sukuseurassa ja oli aktiivisesti mukana seuran toiminnassa vielä 2000-luvulla. Hän oli täsmällinen, sitoutunut ja luotettava sekä aikaansaava kaikissa toimissaan.

Kalle Väänänen asui lapsuutensa Pohjois-Karjalassa Polvijärvellä. Hän toimi sotilaspoikana Suojeluskunnan paikallisessa osastossa 1939–42 ja palveli jatkosodan aikana täydennysmiehenä Ilmasuojelukomppania 611:ssä vuonna 1942, myös Polvijärvellä. Kalle Väänäselle myönnettiin Sotilaspoikien ansioristi ja Jatkosodan ansiomitali.

Esi-isiensä maisemiin Kalle Väänänen muutti 1942, kun sukuseuran aatteellinen isä, konsuli Ilmari Väänänen kutsui sukulaisveljekset Kallen ja Pekan Siilinjärvelle, Kehvon Haapalahteen koulutettaviksi. Kalle kävi Kuopion lyseota ja tuli ylioppilaaksi 1950. Loma- ja vapaa-aikoinaan pojat tekivät maatalon töitä Haapalahdessa. Samalla Kalle keräsi tietoa Väänäs-sukuisten vaiheista ja erityisesti Kehvon seudun Väänäsistä. Ilmari Väänäsen ansiosta Kalle kiinnostui myös 1937 alkaneesta sukuseuratoiminnasta vaikuttaen taustalla jo 1940-luvulla. ”Lahden Kallesta”, kuten sittemmin sanottiin, tuli yksi pitkäaikaisimmista ja innokkaimmista sukuaatehenkilöistä, sukuseuran sielu.

Kalle Väänäsen merkitys oli keskeinen sukuseuran uudelleen elvytyksessä 16 vuoden hiljaiselon jälkeen 1964, ja liittymisessä Sukuseurojen Keskusliittoon 1995. Kalle Väänänen piti yllä seuran elämänlankaa, olipa hänen virkanaan johtokunnan varajäsenyys (1964–65), varsinainen jäsenyys (1966–81), sihteerin (1967–77) ja taloudenhoitajan (1967–82) tehtävät tai toiminta toisena varaesimiehenä (1981–99).

Kalle Väänänen kutsuttiin Väänästen sukuseura ry:n kunniajäseneksi Oulussa pidetyssä sukukokouksessa vuonna 2002. Sukuseurojen Keskusliiton kultainen ansiomitali hänelle luovutettiin 2010. Hän osallistui ahkerasti vuosi- ja sukukokouksiin sekä sukuseuran ulkomaanmatkoille. Kallen esiintymisiä odotettiin ja kuunneltiin mielenkiinnolla. Hän innosti ja kannusti ja huumori oli aina mukana.

Varusmiespalveluksen jälkeen Kalle Väänänen pääsi Kadettikouluun ja valmistui ilmatorjuntaupseeriksi 1953. Nuorena upseerina hän palveli ilmatorjuntajoukko-osastoissa ja kävi lukuisia aselajin täydennyskursseja. Huoltoesiupseerikurssin Kalle Väänänen kävi 1966 Huoltokoulutuskeskuksessa Lahdessa. Hän toimi muun muassa Ilmatorjuntakoulun huoltopäällikkönä, kuljetustoimiston päällikkönä Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa ja Moottorikoulun johtajana Lahdessa. Majuri Kalle Väänänen siirtyi reserviin vuonna 1979.

Kalle Väänäsen palvelusaikana upseerit asuivat varuskunnissa ja perhe muutti mukana aina uudelle paikkakunnalle. Väänäsen perhe asui Helsingissä, Tuusulassa, Kokkolassa, Oulussa ja Lahdessa. Eläkepäivänsä toimelias Kalle aloitti rakentamalla omakotitalon Lahteen Vesijärven rannalle Karjusaareen.

Isänmaallinen Kalle Väänänen oli aktiivisesti mukana eri tehtävissä maanpuolustukseen liittyvissä yhdistyksissä kuten Kadettikunnassa ja ilmatorjunta-aselajin yhdistyksissä sekä säätiössä. Viimeisiin virkatehtäviin liittyen hän toimi Autojoukkojen killan varapuheenjohtajana ja hänet kutsuttiin killan kunniajäseneksi.

Iloinen ja seurallinen Kalle lauloi elämänsä aikana noin 15 kuorossa. Hän esiintyi Kaaderilaulajissa vielä 90-vuotiaana ja oli kuoron kunniajäsen sekä viimeinen sotaveteraani. Lauluharrastuksesta hänelle myönnettiin myös Sulasolin hopeinen ansiomitali.

Kalle Väänänen otti osaa aktiivisesti yhteiskunnallisiinkin asioihin. Hän oli muun muassa kaksi vuotta puheenjohtajana Tuusulan kansakoululautakunnassa ja Oulun liikennelautakunnassa sekä Tuusulan ratsastajissa.

Maanpuolustuksen ja yhdistystoiminnan lisäksi Kalle Väänäsen harrastuksiin kuuluivat urheilu, metsästys ja kalastus. Nuorena upseerina hän saavutti hopeaa sotilaspartiohiihdossa puolustusvoimissa ja SM-pronssia hirviammunnassa. Viimeisin urheilusaavutus oli MM-maastojuoksun joukkuekulta sarjassa 80–85 kotikaupungissa Lahdessa 2009.

Väänästen Sukuseura ottaa osaa Kalle Väänäsen läheisten, neljän lapsen ja kahdeksan lastenlapsen suruun sekä kunnioittaa kunniajäsenensä ainutlaatuista panosta seuran ja suvun hyväksi.

Kadettiveljeä muistaen

Pentti Väänänen

Sukuseuran esimies

~~~~~

Jenni Linnove avasi Juuret-näyttelyn Pöljän Lassilassa 5.7.19

Innoituksen näyttelyn kokoamiseen Jenni sai Pöljän ja Kolmisopen Väänästen sukukirjan ilmestymisestä. Sukutietojen kerääminen sukukirjaksi käynnistettiin Lassilan talon tuvassa vuonna 2015. Pertti Väänäsen toimittamana kirja ilmestyi tämän vuoden alussa.

Näyttely on avoinna Lassilan talon entisen navetan, nykyisen keramiikkastudion vintillä 4.8. 2019 asti. Näyttelyn ja keramiikkastudion osoite: Kaatrontie 13, Pöljä. Lisää tietoja: www.jennilinnove.fi

Näyttelyn avajaisissa Jenni ja muut taitelilijat kertoivat teoksista. Näytteillä on monia Väänäs-sukuisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden töitä. Lassilassa huokuu Väänästen suvun juureva historia. Tila on reippaat kaksi ja puoli sataa vuotta vanha ja talokin ollut nykyisellä paikallaan lähes 120 vuotta.

~~~~~

Vuosikokous pidettiin Tampereella 6.4.2019

Kuudesta kunniajäsenestä Assar Väänänen, Pertti Väänänen, Kalevi Väänänen osallistuivat vuosikokoukseen.

Ennen kokouksen alkua kokousväki esittäytyi toisilleen. Sukuseuran iloksi vuosikokouksiin tulee aina myös uusia jäseniä, jotka Väänästen vahvan sukututkimustoiminnan ansiosta myös löytävät etsimänsä sukujuuret.

Ennen vuosikokousta kunniajäsen Assar Väänänen esitteli uusimman teoksensa Väänäs-eepoksen, jonka ensimmäinen osa Ennen Väänälää julkistettiin vuosikokouksen yhteydessä. Teos on kirjoitettu kalevalaiseen runomittaan ja perustuu Assarin sukututkimustyöhön. Jo aiemmin tänä vuonna, tammikuussa ilmestyi Pöljän ja Kolmisopen Väänästen sukukirja, jonka toimitti Pertti Väänänen.

Marja-Leena Ketola ja Lea Väänänen saivat sukututkimusstipendit työstään Kurolanlahden sukuhaaran tutkimisessa ja tietojen keräämisessä.

Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Ketola, sihteerinä toimi sukuseuran sihteeri Jukka Väänänen. Kokouksessa käytiin läpi sääntömääräiset asiat. Jäsenmaksuksi päätettiin 10 euroa, ainaisjäsenmaksuksi 170 euroa.

Sukuseuran jäsenmäärä vuoden 2018 lopussa oli 655 henkilöä. Seuraava, kolmen vuoden välein pidettävä  sukukokous on Mikkelissä elokuun alussa vuonna 2020.

Sukututkimustoiminnasta

Sukututkimustoimintaa johtava Pertti Väänänen kiitti sukuseuraa ja erityisesti esimiestä kannustuksesta ja tuesta sukukirjojen julkaisemiseen. Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon Väänäset ovat tulleet pääasiassa Rantasalmen Tuusmäestä ja ovat saman Antti Väänäsen jälkeläisiä. Yksi Väänästen keskittymä on ollut Kehvon Väänälänrannalla. DNA-tutkimukset viittaavat nyt siihen, että Yli-Kiimingin Väänäset olisivat myös lähtöisin tästä suunnasta.

~~~~~

Pöljän ja Kolmisopen Väänäset -sukukirja julkistettiin

Fil.tri. Pertti Väänäsen toimittama Pöljän ja Kolmisopen Väänäset -sukukirja julkistettiin perjantaina 11.1.2019 Siilinjärven kirjastossa.

Kirjan tiedustelut ja tilaukset: vaanastensukuseura@gmail.com.

~~~~~

Nuori Jenni Väänänen tekee tulosta yleisurheilussa

Jennin ukki, Risto Väänänen kertoo:

Kesällä 2018 Lahteen muuttanut 11-vuotias Jenni Väänänen on niittänyt mainetta yleisurheilussa kahdella viime kilpailukaudella. Hänen tilastotuloksensa ovat useassa lajissa valtakunnan TOP-kolmosessa.
Jenni aloitti yleisurheilun kahdeksan vuotiaana osallistuttuaan paljain jaloin Osuuspankin Hippokisoihin Hämeenlinnassa. Hiihdossa hän oli voittanut jo monena vuotena peräkkäin Hippokisat ja pelannut tennistä kuusivuotiaasta lähtien. Yleisurheilun ensi kokeilu johti siihen, että ykköslajiksi valikoitui melko nopeasti monipuolisuutensa ja kivan kaveriporukan myötä juuri yleisurheilu.
Harjoittelu Hämeenlinnan Tarmon yleisurheilukoulussa kahdesti viikossa, tenniskerhon tunnit, isän kanssa tehdyt lajitekniikkaharjoitukset ja naapurin tyttöjen kera lähipuistossa ja takapihalla tapahtuneet lähes päivittäiset ulkoleikit täyttivät Jennin arki-illat liikunnan merkeissä. Vielä tänänkään päivänä hän ei ole kiinnostunut nettipelaamisesta tai puhelimella tapahtuvasta ”somettamisesta”.
Kaudella 2017 Jenni sijoittui Suomen tilastoissa T10-sarjassa parhaissa lajeissaan seuraavasti:
100m 1. tuloksella 14,74
150m 3. (22,68)
60m   3. (9,06)
keihäs 3. (26,42)
3-ottelu 3. (970p)

Kauden 2018 parhaat tilastosijoitukset ja tulokset:
100m 2. (14,17)
200m 3. (30,32)
60m 5. (8,78)
keihäs 2. (32,67)
Lisäksi neljässä muussa lajissa sijoitus TOP-kympissä.

Viime kauden kohokohta oli seuracupin finaalin lajivoitto keihäässä, jossa Jenni rikkoi olympiavoittaja Heli Rantasen 37 vuotta vanhan T11-sarjan keihään Lahden piiriennätyksen liki parilla metrillä. Seuracupin kokonaisvoittokin heltisi Jennin uudelle kotiseuralle Lahden Ahkeralle, josta palkintona Jennikin pääsi juoksemaan Ruotsi-Suomi maaottelussa Tampereella juniorisarjojen viestissä.
Kesäkuussa 2018 muutossa Lahteen oli omat haasteensa, sillä perhe asui ensimmäiset neljä kuukautta veneessä Niemen satamassa. Talveksi he pääsivät kuivalle maalle ja arjen pyörittäminen muuttui helpommaksi.  Jenni käy koulua liikuntapainotteisella ala-asteella, käy Lahden Ahkeran treeneissä ja pelaa lisäksi kahdesti viikossa tennistä tennisakatemiassa.  Kilpaurheiluharrastusten lisäksi Jenni tanssii ja soittaa sähkökitaraa. Nuorten kännykkä- tai peliriippuvuudesta ei ole viitteitäkään, joten tytöstä voimme ehkä lukea  tulevaisuudessakin.

~~~~~