Historia

         Yksityisten seuran jäsenten keskuudessa esiintynyt ajatus sukuseuran perustamisesta johtui ensimmäiseen toteutumisvaiheeseen konsuli Ilmari Wäänäsen kutsuessa parisenkymmentä Helsingissä asuvaa suvun jäsentä hotelli Kareliaan keskustelemaan asiasta syyskuun 26 päivänä 1937.  Täällä nimettiin erikoinen toimikunta asiaa kehittämään.  Toimikunta, johon valittiin herrat Jorma Väänänen, Ilkka Väänänen, Veikko Väänänen ja Erkki Vaheri, ryhtyi välittömästi valmistelemaan sukuseuran perustavaa kokousta kutsuen kirjeellisesti pääasiassa Helsingissä asuvia Väänäsiä ja Väänäs-sukuisia sukuseuran perustavaan kokoukseen marraskuun 14 päivänä 1937.  Kokous pidettiin Hämäläisten talossa osakuntien kokoussalissa.  Sinne saapui suvun jäseniä 68 henkeä. 

         Kokous päätti yksimielisesti perustaa Väänästen Sukuseuran ja hyväksyi toimikunnan laatimaan ehdotuksen sukuseuran säännöiksi eräin vähäisin korjauksin.  Sääntöjen mukaisesti Seuralle valittiin johtokunta, johon tulivat kuulumaan seuraavat henkilöt: esimieheksi lehtori Oskari Väänänen, ensimmäiseksi varaesimieheksi maisteri Veikko Väänänen, toiseksi varaesimieheksi rakennusmestari Frans Hjalmar Väänänen, varsinaisiksi jäseniksi rouva Siiri Hannikainen, maisteri Erkki Vaheri ja laulunopetttaja Jorma Väänänen sekä varajäseniksi teknikko Aatami Väänänen ja prokuristi Klaus B. Väänänen, kaikki Helsingistä.  Samoin valittiin Seuralle tilintarkastajiksi tohtori Eino Vaheri ja insinööri Pentti Väänänen sekä varatilintarkastajiksi maisteri Heikki Väänänen ja lääket.kand. Ilkka Väänänen. 

         Johtokunnan ensimmäinen kokous oli marraskuun 21 päivänä 1937, jolloin Seuran taloudenhoitajaksi valittiin prokuristi Klaus B. Väänänen, sihteeriksi maisteri Erkki Vaheri sekä toimiston- ja arkistonhoitajaksi laulunop. Jorma Väänänen.  Johtokunta jätti Seuran sääntöjen rekisteröimisen esimiehen ja sihteerin tehtäväksi.  Oikeusministeriössä Seura on merkitty yhdistysrekisteriin joulukuun 20 päivänä 1937.

Johtokunnan päätöksen mukaisesti painatettiin kiertokirje, ilmoittautumislomake sekä Seuran säännöt, mitkä kaikki lähetettiin niille Väänäsille ja Väänäs-sukuisille, joiden osoitteet saatiin hankituksi Seuran toimistoon.

Vuoden 1938 alkupuolella pyrittiin Seuran jäsenmäärää kartuttamaan, pohdittiin keinoja rahavarojen kartuttamiseksi sekä lisättiin arkistoaineistoa.  Vuosikokouksessa, joka pidettiin huhtikuun 18 päivänä 1938 Helsingissä HOK:n kerhohuoneella, valittiin sääntöjen mukaisesti väliaikaisen johtokunnan tilalle varsinainen johtokunta, jonka muodostivat entiset jäsenet.  Jäsenmaksun suuruudesta päätettiin,

1)      että vuosijäsenmaksu on vapaaehtoinen, ei kuitenkaan mk 20:- pienempi,

2)      että vakinaisjäsenmaksu on mk 300:-,

3)      että kantajäsenmaksu on mk 1.000:-.

Vuosikokouksen yhteydessä pidettiin myös illanvietto, jossa kuultiin Väänäs-trion soittoa, kirjailija Kalle Väänäsen ”sanarrieskoja” sekä laulunop. Jorma Väänäsen selvityksiä suvun tutkimustuloksista.

         Seuran rahavarojen kartuttamiseksi johtokunta kehoitta toisessa kiertokirjeessä suvun jäseniä muistamaan Seuran hallussa olevaa sukurahastoa erilaatuisten merkkipäivien sattuessa.  Marraskuun 16 päivänä 1938 johtokunta päätti kokouksessaan, että Seuran ensimmäinen sukukokous vietettäisiin Kuopiossa kesäkuun 25-26 päivinä 1939.  Sen aikaan saamiseksi kehotettiin kirjeellisesti maisteri Betty Väänästä kutsumaan Kuopion seudun Väänäsiä kokoontumaan paikallisyhdistyksen perustamista varten.  Kokous pidettiinkin joulukuun 27 päivänä ja sen asettama toimikunta ryhtyi yhdessä Sukuseuran johtokunnan kanssa suunnittelemaan sukukokousta ja sukujuhlan toimeenpanoa sekä käytännöllistä järjestelyä.  Sukujuhlien ohjelma saatettiin pääasiallisesti lopulliseen kuntoon huhtikuun 15 päivänä Kuopiossa 1939 pidetyssä kokouksessa, johon Väänäsiä osallistui n. 30 henkeä ja jossa johtokuntaa edusti laulunop. Jorma Väänänen.

         Seuran ensimmäinen sukukokous monine erilaatuisien juhlallisuuksineen pidettiin mainittuna aikana kesäkuun 25-26 päivänä Kuopiossa 1939.  Kun siitä on selostettu toisessa paikassa, en kajoa siihen enempää tässä yhteydessä.

Sukuseuran arkistoon hankittiin 1939 mm. kaksi kirjaa: E.Granit-Ilmoniemi: Sukukuvasto, ja A.J. Väänänen: Gustaf II Adolphin historia (vuodelta 1857) sekä valokuvia valtiopäivämies Pietari Wäänäsestä.  Arkistonhoitajan pitämät esitelmän rovasti Aron Wenell’istä sekä Pietari Wäänäsestä ilmestyivät Savon Sanomissa 1939.

Johtokunta päätti, että Seuralle laadittaisiin sukumerkki esittäen aiheeksi jännitettyä jousta, joka muodostaisi V-kirjaimen.  Merkin laatiminen jätettiin seuran piirissä olevien taiteilijoiden tehtäväksi. Heidän laatimiaan ehdotuksia sukumerkiksi on tuotu esiin (Väänästen sukupuu nro 1) sivulla 45.

Sukukokoukseen mennessä 1939 oli Seuran jäsenmäärä karttunut 150:een, mistä määrästä kantajäseniä oli 2, vakinaisia 18 ja vuosijäseniä 130 henkeä.

          Kesän lopulla 1939 Seuran arkistonhoitaja oli kansatieteellisellä tutkimusmatkalla Pohjois-Karjalassa ja valokuvasi tällöin Nurmeksen rovasti Aron Wenell’in haudan sekä jäljensi lehtori Olli Koistisen arvokkaat muistiinpanot hänen ystävällisellä suostumuksellaan Seuran arkistoa varten.  Arkistoon saatiin vielä syyskuussa maisteri Vihtori Laurilalta valokopiot Pietari Wäänäsen haudasta Taipalsaarella. Toimistoon hankittiin puhelin Kansallis-Osake-Pankista saadun 3.000:- markan suuruisen lainan avulla.  Lokakuussa 1939 evakuoitiin arkisto Haapalahteen, mutta tuotiin samassa kuussa takaisin.  Sodan puhjettua lähetettiin arkisto rouva Helvi Väänäsen mukana Poriin, mistä se siirrettiin takaisin vasta keväällä 1940 rauhan tultua.  Johtokuntaan aiheutui korvaamaton menetys sen kautta, että maisteri Eino Vaheri, joka oli tarmokkaasti toiminut Sukuseuran sihteerinä aina ylimääräisiin kertausharjoituksiin kutsumiseensa saakka, kaatui talvisodassa.  Hänen tilalleen valittiin allekirjoittanut.

Toukokuussa 1940 allekirjoittanut anoi apurahaa Talonpoikaiskulttuurisäätiöltä Väänästen suvun historian kirjoittamista varten.  Anomus hylättiin huolimatta siitä, että se oli erittäin perusteellisesti laadittu (sisälsi mm. yli 200 teosta käsittävän lähdeluettelon ym.).

         Vuonna 1941 alkaneen sodan aikana arkisto oli aluksi Helsingissä, mutta evakuoitiin maaseudulle helmikuussa 1944.  Se siirrettiin tällöin rouva Helvi Väänäsen mukana Kauhajoelle, josta tuotiin takaisin vahingoittumattomana tammikuussa 1945.  1944 joulukuussa allekirjoittaneen vapauduttua sotapalveluksesta Sukuseuran johtokunta kokoontui ja ryhtyi jälleen valmistelemaan keskeytyneen toiminnan jatkamista.  Seuran jäsenet kutsuttiin kokoukseen tammikuun 21 päivänä 1945 Helsinkiin HOK:n kerhohuoneelle.  Tässä kokouksessa päätettiin ryhtyä toimintaa jatkamaan ja etsittiin osittain uusia muotoja sen kehittämiseksi.  Eräs näyte toiminnasta on tämä suvun jäseniä varten laadittu julkaisu, ”Väänästen Sukupuu”, joka on suunniteltu ilmestyväksi neljästi vuodessa ja jonka tarkoituksena Seuran esimies on esipuheessa tehnyt selkoa.  Uusi toimintamuoto on myös se juhla, jota vietetään pääsiäisenä 1945 ensi kerran.  Pidettiin tarpeellisena kutsua koolle muidenkin savolaisten sukujen edustajia, jotka saanevat herätteen vastaavien yhdistysten perustamiseen sukututkimusajatuksen toteuttamiseksi entisten laajemmassa mitassa.  Väänästen Sukuseura on tahtonut viitoittaa näin tien, jolla savolaiset voisivat tavata toisensa heimonsa merkeissä

---

Väänästen sukuseura ry:n perustava kokous pidettiin 14.11.1937 Helsingissä Hämäläisten talolla.  Perustavaan kokoukseen osallistui n. 60 henkilöä ja puheenjohtajaksi valittiin lehtori Oskari Väänänen ja kokouksen sihteeriksi laulunopettaja Jorma Väänänen.  Sukuseuran perustamisen isänä toimi konsuli Ilmari Väänänen New Yorkista, jolle kokous lähetti sähkeen.

 

PÖYTÄKIRJA

tehty Väänästen Sukuseuran perustavassa kokouksessa Hämäläisten talossa Helsingissä marrask. 14 p:nä 1937

1 §.

Kokous alkoi klo 16,15 allekirjoittaneen lausuessa aloitteentekijöiden puolesta tervetulleiksi tilaisuuteen saapuneet suvun jäsenet, joita kokouksen alkaessa oli saapuvilla n. 60 henkeä.

2 §.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti lehtori Oskari Väänänen, joka ryhtyi heti toimeen kutsuen allekirjoittaneen kokouksen sihteeriksi.

3 §.

Päätettiin yksimielisesti perustaa Väänästen Sukuseura.

4 §.

Allekirjoittanut sihteeri luki ehdotuksen seuran säännöiksi.

5 §.

Seurasi väliaika valokuvan ottamisen vuoksi.

6 §.

Keskusteltiin siitä, olisiko sääntöehdotusta muutettava ja millä tavoin muuttaminen suoritettaisiin. Keskustelun tuloksena oli, että käytiin sääntöehdotus §§:ttäin lävitse tekemällä siihen muutamia muutoksia. Sääntöjen kaikenpuolinen kunnostaminen jätettiin valittavan johtokunnan tehtäväksi.

7 §.

Seurasi sukuseuran johtokunnan valitseminen. Johtokuntaan hyväksyttiin seuraavat henkilöt:
esimieheksi lehtori Oskari Väänänen
I varaesimieheksi maisteri Veikko Väänänen
II varaesimieheksi rakennusmestari Frans Hjalmar Väänänen
vakinaisiksi jäseniksi
maisteri Erkki Vaheri
rva Siiri Hannikainen
laulunopettaja Jorma Väänänen
varajäseniksi prokuristi Klaus B. Väänänen ja
teknikko Aatami Väänänen.

8 §.

Määrättiin jäsenmaksuiksi kantajäsenille kertakaikkiaan 1000 markkaa, vakinaisille jäsenille kertakaikkiaan 300 markkaa ja vuosijäsenille vuosittain 10 markkaa.

9 §.

Kirjoittautumismaksun kantaminen hylättiin.

10 §.

Johtokunta valtuutettiin tekemään ilmoitus rekisteriviranomaiselle Väänästen Sukuseuran perustamisesta.

11 §.

Kuluvan kalenterivuoden tilintarkastajiksi valittiin tohtori Eino Vaheri ja insinööri Tarmo Väänänen.

12 §.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin lääketieteenkandidaatti Ilkka Väänänen ja maisteri Heikki Väänänen.

13 §.

Sukukokouksen pitämisestä päätettiin päättää Sukuseuran ensimmäisessä vuosikokouksessa.

14 §.

Kokouksessa läsnä olleista suvun jäsenistä kirjoitti 50 henkeä nimensä - muutamien poistuttua kokouksesta aikaisemmin - Sukuseuran perustavien jäsenten luetteloon.

15 §.

Päätettiin lähettää ilmoitus Sukuseuran perustamisesta aatteen "isälle" : konsuli Ilmari Väänäselle New Yorkiin.

16 §.

Kokous päätyi n. klo 18,20.

In fidém : Jorma Väänänen
sihteeri